keskiviikko, 24. syyskuu 2014

Moikka maailma!

Onnittelut uudesta blogistasi!

Tämä on esimerkkiartikkeli. Uutta sisältöä voit luoda blogin hallinnan kautta. Voit poistaa tämän artikkelin artikkeliarkiston kautta.

keskiviikko, 24. syyskuu 2014

Media, oppiminen ja minä

Digitaalinen media, sosiaalinen media, netti….Koen vieläkin olevani hieman jälkeen jäänyt mallikkaasti digitalisoituneesta ikäluokastani. Yläasteelta alkaen muistan vältelleeni ATK-tunteja ahkerasti ja vielä lukiossakin muiden mennessä innoissaan tietokoneluokkaan tekemään harjoituksia, tunsin oloni lähinnä ahdistuneeksi istuessani pelottavan, tuntemattoman ruudun ääressä. Minulle kaikki digitaalinen on aina tuonut selittämätöntä pelon ja epävarmuuden tunnetta. Äärettömyys ja se tiedon ja mahdollisuuksien määrä, minkä internet tarjoaa, on erittäin hämmentävää.

 

Kuitenkin tuli se päivä, kun liityin aikoinani facebookkiin vaihto-oppilas vuoteni aikana ystävieni hienoisesta painostuksesta johtuen. Se oli kerta kaikkiaan kätevä yhteydenpitoväline ja huomaamatta siitä tuli välttämätön osa elämää. Juuri digitalisoitumisen mukanaan tuoma helppous ja  kaiken informaation jatkuva saatavilla oleminen, ovat niitä ominaisuuksia johon ihminen liian helposti hurahtaa.  Pitäisikin pystyä tarkastelemaan omaa digitaalisen median käyttöänsä kriittisesti, ikään kuin ulkopuolisen silmin. Digitaalisen median tulisi toimia enemmänkin viisaasti käytettynä työkaluna, jonka voiman jokainen itse tiedostaisi. Siinä onkin opettelemista myös itselle!

 

Internet ja sosiaalinen media luovat  oman maailmansa, jossa ihmiset voivat vaivattomasti hypätä pois omasta todellisuudestaan. Itsekin unohdun monesti pyörimään netin syövereihin, jossa kaikki tapahtuminen on ihanasti klikkauksen päässä. Mielestäni internetin käytön lisääntymisen ohella, pitäisi yhä enemmän ottaa huomioon myös ihan konkreettinen käsillä tekeminen ja fyysinen työ, jotta  jalat pysyisivät maankamaralla. Myös sosiaalisten taitojen korostaminen olisi tärkeää, koska ne pitävät yllä rehellistä toisen ja omien tuntemuksien havainnointia. Hymiöiden ja näppäiltyjen lauseiden taakse kun voi vaivattomasti piilottaa todellisten tunteiden ja asenteiden kirjon, jos siis niin haluaa.

 

Kaiken kaikkiaan internet on oiva väline itseilmaisuun, omaan viihtymiseen ja tiedonhakuun. Myös virallisten ja henkilökohtaisten asioiden hoitaminen tapahtuu nykyään pääsääntöisesti netin kautta. Se siis todella helpottaa elämää, sitä ei ole kieltäminen. En kuitenkaan haluaisi liikaa tuudittautua sen tuomiin hyötyihin. Siitä hyvänä muistutuksena toimiikin silloin tällöin pimeäksi menevä älypuhelin tai pätkäisevä netti. Toisaalta jos kehitys jatkuu yhtä huimana, emme välttämättä enää saa näitä muistutuksia, vaan voimme elää autuaan onnellisina kaikenlaisten vempaimiemme kanssa. Omalla kohdallani kaikki digitaalisessa maailmassa toimiminen edellyttää vielä paljon uusien asioiden opettelemista. Onneksi niiden oppimiselta ei voi enää välttyä! Kuten esimerkiksi blogin perustamiselta!